Vaakunaselitys

Vaakunaselitys on vaakunan sisällöllisen sommitelman sanallinen selitys, jonka turvin heraidiikan säännöt hallitseva taiteilija kvkenee antamaan vaakunalle virheettömän kuvallisen hahmon. Selityksen tehtävänä on välittää tiedot vaakunasta mahdollisimman yksiselitteisellä tavalla.

Selitys on myös vaakunan oikeellisuuden mitta ja vaakunalla on vain yksi selitys, mutta useampia erilaisia kuvallisia esityksiä. Jokainen taiteilija piirtää vaakunan hänelle ominaiselle tavalle ja eri tyylikaudet muuttavat myös vaakunan kuvallista esitystä.

Vaakunan rekisteröinnissä rekisteröidään nimenomaan vaakuna sanallinen esitys, ei kuvaa. Selityksessä vaakunasta kerrotaan vain olennainen ja epäolennainen jätetään kertomatta. Siis esimerkiksi vaakunassa on avaimet ristissä. Tästä kerrotaan vai avaimet ja että ne ovat ristissä, mutta jätetään kertomatta millaiset ovat avaimen kahvat jne.

Heraldisten itsestään selvyyksien kertominen ei niinikään ole tarpeen, eli voidaan kirjoittaa vain esim. "Punaisella kilvellä hopealeijona". Suomen kielessä vaakunaselitys noudattaa suomen kielen sääntöjä, joskin lauseet ovat lyhennettyjä ja ytimekkäitä. Täydellinen vaakunaselitys alkaa kilvestä ja jatkuu siitä ensin ylöspäin ja sitten sivuille ja lopuksi kilven taakse, mikäli tarvetta on.
Lordi Howen nykyinen vaakuna Englannista.Lordi Howen nykyinen vaakuna Englannista.

JÄRJESTYS ON SEURAAVA

  • Kilpi väreineen ja tunnuskuvioineen.
  • Kypärä.
  • Kypäränpeite.
  • Lakipunos, koristekruunu, tms.
  • Kypäränkoriste.
  • Kilven kannattajat ja jalusta.
  • Kilven tausta, jossa voi olla mm. esiin työntyviä aseita, lippuja, ristejä, tms,
    sekä joissakin tapauksissa kruunajaisviitta.
  • Tunnuslause (ei edes välttämätön).
  • Kilpeen kiinniteltävät kunniamerkit eivät kuulu vaakunaselitykseen, sillä ne ovat vain yhden henkilön henkilökohtaisia saavutuksia.

KILVEN SELITYSJÄRJESTYS

  • Kilven väri tai värit jaot, kylvöisyys, sirotteisuus).
  • Päätunnus (usein airutkuvio ensin, koskee lähinnä hirttä, paalua ja palkkeja).
  • Sivutunnukset
  • Erotteluun kuuluvat tai jälkeenpäin lisätyt tunnukset.
  • Kahdesta päällekkäin olevasta tunnuksesta mainitaan alla oleva ensin (esim: Karhun pääliikkeenä jänne).
  • Samanarvoisista tunnuksista toista ylempänä olevaa tai oikealla olevaa käsitellään ensin. Sama sääntö pätee yleensä myös jaetun kilven värien järjestystä.
  • Sivutunnusten yhteydessä käytetään sanontaa saatteena, joskin aina sitäkään ei tarvitse sanoa. Samanarvoinen tunnus ei voi olla toisen saate.
  • Varukset:
    - Nelijaikaiset: sarvet, hampaat, kynnet, kaviot, sorkat.
    - Siivekkäät: kynnet, jalkojen höyhenetön osa, nokka.
    - Kalat: evät, pyrstö.

Eläinten kieli, korvat, parta, harja, heltat eivät kuulu varuksiin. Ne edellyttävät eri mainintaa. Pikkunisäkkäiden, laulu- ja riistalintujen, vaihtolämpöisten, yms. varukset on sopivinta luetella yksin kappalein.

HUOMIOI

Hirsittäinen tarkoittaa, että tunnus on samassa asennossa kuin hirsi, eli siis vaakasuorassa. Hirsittäin tarkoittaa että monta tunnusta on sijoitettu vierekkäin.
Vuorovärinen kertoo, että tunnus tai tunnukset ovat kahta väriä.
Vuorovärein kertoo että jaetun kilven värikenttään sijoitetut tunnukset ovat kokonaisuudessaan vaakunan toista väriä.

KYPÄRÄT

  • Porvarisvaakunan kypärä on aina suljettu eli pistokypärä.
  • Aatelisvaakunassa on yleensä kalterikypärä. Vain vanhimmat suvut voivat käyttää patakypärää.
  • Kypärän metallia ja väriä ei selityksessä mainita.
  • Kypäräpeitteestä ja lakipunoksesta voidaan mainita vain värit (esim. kypäräpeite ja lakipunos sinistä ja hopeaa).

Tunnuslauseessa ilmoitetaan vain paikka ja sisältö. Väri ja kirjainten tyyli jää siten taiteilijan harkintaan.

Vaakunan perustelut ja symboliikka eivät kuulu vaakunaselitykseen!